Rooman kevät 2013

Ikuinen kaupunki. Seitsemän kukkulan kaupunki. Kaupunkikohteiden klassikko. 

Monesti kuulee puhuttavan, miten paljon matkustavat kiertävät kaikki "turistirysät" kaukaa ja etsivät erikoisuuksia. Itse osaan sulkea silmät sopivasti turistimaisuudelta. Nähtävää ja koettavaa on "tutuissa" kohteissa, muista ihmettelijöistä huolimatta. Kaikki ensikertaa nähty on aina yhtä ainutlaatuista.

Roomasta ovat kuulleet kaikki. Jokaisella lienee jonkinlainen käsitys tai omakohtainen kokemus. Tässä omani, minun Roomani.

1. päivä

Klo 4.00 Helsinki-Vantaalla. Yhtään ei kuitenkaan nukuta (toki taisin kuorsata autossa koko muutaman tunnin matkan lentokentälle..öh). Olen täynnä intoa ja odotusta, puristan laukkuani vienosti kahjo hymy huulillani. 

Jännitys tiivistyy SAS:in epämukavassa penkissä aamuteetä hörppien.

Teemme välilaskun Kööpenhaminaan, jossa lyhyehkön pysähdyksen aikana ehtii mukavasti jaloitella. Matka jatkuu kuitenkin nopeasti ja pian saavummekin jo perille. Lentokoneen ikkunasta kaikki näyttää ihanan vihreältä! 

Muutaman mutkan jälkeen istumme Leonardo Express -junassa matkalla kohti keskustaa. Roomassa oli kyllä tähänastisista matkoista sekavin lentokenttä, junaliput eivät tahtoneet toimia ja tarvittiinkin ulkopuolista apua, että saimme ne leimatuksi ennen laiturille menoa.

Hotellivalintamme oli aivan täydellinen. Ihana pieni vanhahko Hotelli Elite Via Francesco Crispi -kadulla. Ei luksusta, vaan loistava sijainti ja hyvä palvelu.

Huoneemme ikkunasta oli mukava kummastella mm. paikallisia parkkeeraustaitoja.

Nopeasti tavarat huoneeseen ja kaupungille tunnelmoimaan. Vaikka emme tiukkapipoisesti noudata matkoilla aikatauluja, on mukava olla perillä kohteista aukioloaikoineen. Tämä on säästänyt meiltä valtavasti aikaa ja turhaa haahuilua. Rooma on ihastuttava kävelykaupunki, matalia kauniita rakennuksia ja iloista ihmisten pulinaa.

Roomassa ei voi käydä maistamatta paikallista jäätelöä, gelatoa :)

Aion matkan aikana käyttää opiston kursseilla oppimaani kömpelöä italiankieltä ja tutustua ainakin Enkelit ja demonit -elokuvasta tuttuihin paikkoihin. Ostosbudjettikin on tällä kertaa kohtuullinen ;)

Kapeita kujia kierrellessämme veden kohina ja tasainen puheensorina alkaa kantautua korviimme. Pian mutkan takaa paljastuukin syy, olemme saapuneet kaupungin tunnetuimmalle suihkulähteelle, Fontana di Treville. Tämä muhkea barokkikoristus on melkoinen näky, 20 metriä korkeutta ja 26 leveyttä ja täynnä upeita yksityiskohtia.

Turistirysä - ja minä tykkään!

Soljumme ihmisvilinässä kuin kalat vedessä. Otamme kuvia satojen muiden tapaan ja kiertelemme suihkulähdettä ihmetyksen vallassa. Jatkamme kävelyretkeämme ihan aavistuksen ilmassa leijuen. Olemme Roomassa!!

Colonna di Marco Aurelio eli Marcus Aureliuksen pylväs vuodelta 193.

Roomassa näitä tankkauspisteitä löytyi sieltä täältä ja vesi on yllättäen aivan juomakelpoista.

Hieman erikoisempi nähtävyys oli pieni Santa Maria della Concezionen kirkko ja sen eriskummallinen krypta. Kryptassa oli useita alttareita, joiden seinät oli koristeltu kapysiinimunkkien luilla. Kokemus oli aavistuksen puistattava, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen.

Vaatimattomaan kirkkoon tuskin olisi ilman ennakkotietoa tullut eksyttyä.

Kirkolta kirkolle (näitähän Roomassa riittää useammallekin lomalle kierrettäväksi), kapuamme nimittäin Quirinal Hill -kukkulalle katsomaan nimikkokirkkoani, Santa Susannaa. Tämä kukkula on yksi niistä seitsemästä, joille Rooma perustettiin. Kirkot ovat maksuttomia käntikohteita ja sopivat hyvin myös budjettimatkaajille. Muistakaa vaan hyvien tapojen mukaisesti peittää olkapäät ja polvet vierailunne ajaksi.

Katolinen Santa Susanna.

Ensimmäinen päivä vierähtää nopeasti ja pääsemme nukkumaan matkalla hankittuja univelkoja takaisin.

2. päivä

Huhtikuinen aamu valkeni pilvisenä, kuten oli ennustettukin. Ainoat mahdolliset sateet sataisivat tänään. Sateenvarjo laukkuun ja ennen yleisöryntäystä Espanjalaisille portaille. Aamut Roomassa oli parhautta, ei tietoakaan päivällä syntyvästä ihmispaljoudesta. 

Muutaman tunnin kuluttua nämä portaat tulvisivat turisteja ja paikallisia aikaaviettäviä ihmisiä. Espanjalaiset portaat johtavat 138 askelman päähän Trinita dei Montin kirkolle, josta avautuvat hienot näkymät Rooman luksuskatuna tunnetulle Via Condotti -kadulle. Jatkamme matkaa portaiden yläpäästä katsellen alas kaupunkiin.

Elokuvafiiliksiä matkanvarrelta, tuttuja pätkästä Enkelit ja demonit.

Santa Maria del Popolon kirkko.

Ghigin kappeli, josta yksi elokuvan kardinaaleista löytyi murhattuna.

Roomassa on valtava puistoalue, Villa Porghese, jota ei kannata jättää välistä. Näin maanantaiaamuna puistossa on ihanan rauhallista, viikonloppuisin ymmärtääkseni jopa tungosta. Ihania kesän tuoksuja, koska kesä täällä on kirinyt jo pitkäll ja Suomen kuihtuneet maisemat häipyvät viimeistään nyt mielestä. 

Puiston läpi kuljettuamme, tulemme Bioparco -eläintarhaan. Päiväni kruunaa haaveeni toteutuminen, olin nimittäin aina toivonut näkeväni kirahveja ja nyt se toteutuisi <3 Bioparco on muuten yksi Euroopan vanhimmista eläintarhoista vuodelta 1911.

Ja tulihan se luvattu sadekin sieltä loppujen lopuksi!

Taustalla vettynyt Via del Corso, yksi Rooman monista ostoskaduista.

3. päivä

Rooman metrot eivät ehkä ole sieltä nykyaikaisimmasta ja siisteimmästä päästä, mutta kyllä ne perille kuljettivat.

Tältä näyttää Rooman metroasemat maan päältä.

1,5€/hlö maksavalla tiketillä ajelimme kohti maailman pienintä valtiota, alle tuhannen asukkaan Vatikaania. Olin varannut Vatikaanivierailun etukäteen netistä valitulle ajalle. Perillä nautimme kakkupalaset Vatikaanin sisäänkäynnin viereisessä kahvilassa melko suolaiseen hintaan. Vältä siis ruokailua/kahvittelua suurten nähtävyyksien tuntumassa, jos haluat seurailla menojasi.

Kun aikamme lähestyi, kävelimme "VIP-kaistaa" suoraan sisälle varsinaisen jonon jäädessä kiemurtelemaan Vatikaanin muureja satoja metrejä pitkänä. Vatikaanien museot ovat valtava kokoelma erilaisia historiallisia esineitä ja taideteoksia. Painotan sanaa VALTAVA.

Patsasryhmä ajalta 30-40 eaa.

Karttasalin loistelias katto.

Käsinkudottu matto 1500-luvulta.

Museokokoelma on mykistävä ja tänne kannattaa varata aikaa reilusti. Omatoiminen kierros päättyy kaikkien tuntemaan Sikstuksen kappeliin, jota koristaa Michelangelon kuuluisat kattofreskot. Eikä ole kauaakaan, kun täällä valittiin uusi paavi katolisen kirkon johtajaksi.

Museoissa olisi riittänyt katseltavaa moneksi päiväksi, mutta sopiva annos taideaarteita jättää mukavan maun ja koettavaa ehkä ensikerraksikin. Jatkamme kovin uskonnollista päiväämme kohti korkeuksia, tällä kertaa Pietarin kirkon kupolia.

Basilica di San Pietro eli Pietarin kirkko.

Melko muhkea ilmestys! Maailman suurin kirkko on 138m korkea ja 218m leveä. Kirkon kupoliin olisi pienen hissimatkan jälkeen "vain" 380 askelmaa kiivettävänä (hissin voi jättää välistä ja kavuta kaikki 570 askelmaa näin halutessaan).

Kupoliin kapuaminen ei sovi ahtaanpaikankammosta kärsiville, huonokuntoisille tai kovasti ylipainoisille ihmisille ja syystäkin. Kapea, kuuma ja vino portaikko saa hien norumaan kovempikuntoisemmaltakin. Ilma ei tahdo kiertää ja takaisin ei ole loputtoman vierailijavirran vuoksi kääntymistä.

Ilmanottoaukkoja matkalla ylös.

Takaisinpaluu on evätty!

Ylhäällä kuitenkin odottaa palkinto. kaikki ne hikipisarat olivat ehdottomasti vaivan väärti.

Che bella cittá! Kupolista näki kaikkialle kaupunkiin ja eteen avautui maisema Pietarin aukiolle, josta olimme saapuneet kirkkoon. Tullessamme kuljettiin turvatarkastuksen kautta, jossa esimerkiksi "säädyttömästi" pukeutuneet käännytettiin pois. Paluumatkalla alas kupolista istuskelimme vielä hetkisen kirkon katolla auringossa ja nautimme pientä välipalaa.

Sisältä Pietarin kirkko oli kaunis ja suurensuuri, täynnä yksityiskohtia kuten Berninin patsaat ja suuri baldakiini eli alttarikatos, maailmankuulu pronssiveistos Apostoli Pietarista ja confessio eli pääalttarin alla oleva krypta, jonne teorian mukaan itse Pietari on haudattu.

Kirkosta löytyy myös Michelangelon kuuluisa Pieta, joka esittää Neitsyt Mariaa sylissään kuollut poikansa Jeesus.

Tiesimme, että kirkosta löytyisi myös hautakammio. Etsimme sisäänkäyntiä tänne ja sellainen löytyikin ihan vahingossa, muutamien vanerilevyjen takaa ilmestyi kapeat portaat jonnekin. Katsoimme toisiamme hetken hämmennyksen partaalla, pikainen vilkaisu ympärille ja rohkeasti rappusiin. Hautakammiossa oli vain kourallinen ihmisiä, liekö tämä edes luvallista? Kiersimme kuitenkin paavien hautoja syvän hiljaisuuden vallassa.

Benedictus XV (Paavina 1914-1922)

Hautakammiosta poistuessa oli jotenkin rikollinen olo ja hipsimmekin hiljaa ulos tuosta pyhästä pytingistä.
Ulkona saimme kun sattuman kaupalla suoraan eteemme väkijoukkoa puhuttavan sveitsiläiskaartilaisen komeassa sotilaspuvussaan.

Paavin turvallisuuden takaaminen on vakavaa puuhaa, vaikka nämä asut pellepuvustakin menisivät.

Koska kaupunki on niin kätevänkokoinen, ehdimme yhdessä päivässä nähdä yhtä sun toista. Pietarin aukiolta kävellessä pian vastaan tuleekin jo seuraava historiallinen rakennus, Castel Sant´Angelo eli Hadrianuksen mausoleumi.

Mausoleumi ja sinne johtava Ponte Sant´Angelo -silta.

"Kotimatkan" varrelle jää myös taiteilija-aukiona tunnettu Piazza Navona, jossa mekin päädymme lopulta ikuistetuksi paperille. Ihmiset kerääntyvät ympärille seuraamaan taiteilijan työtä ja olo on aavistuksen kiusaantunut, mutta lopputulos on hauska ja naureskellen poistumme paikalta tuliaiset kainalossa.

Iltapuhteita Piazza Navonalla.

4. päivä

Tänään shoppaillaan! Rooman mielestäni paras ostoskatu on Cola di Rienzo lähellä Vatikaania. Valtakaduista kuten Via del Corso poiketen Cola di Rienzo on autenttinen, huomattavasti huokeampi ja monipuolisempi. Poimimme matkaeväät paikallisesta kauppahallista, josta ei voi olla pitämättä. Täällä ei puhuta englantia, mutta muutamalla sanalla italiaa pärjää. Kesän ensimmäiset mansikat maistuu ja herneet saatiin irtona pussissa :)

Täältä matkaan tarttui Ray ban -aurinkolasit, muutama takki, paitoja, vyö..mitä nyt jokainen nainen tarvitsee ;)

Ostosten lomassa kuljimme persoonallista Via di Ripetta -katua pitkin, jossa iäkäs italialaisherra ravasi edestakaisin kadunreunusta. Katsoimme vähän lähempää ja huomasimme, että mies saattoi olla ehkä vähän kahjokin, mutta hän askarteli muuttuvia tilataideteoksia pitkin kadunreunaa. Tässä muutama.

Nämä ideahippuset naurattivat meitä makeasti, joten jätimme taiteilijan kenkälaatikkoon (kyllä, luit oikein) roposet taskuistamme. Kadun päässä on muuten mukava levähdyspaikka, aukio jossa voi istahtaa aurinkoon suihkulähteen reunalle.

Läheltä löytyy myös Via Tomacelli -katu ja ihka oikea Ferrari -kauppa. Kaupassa ei saanut kuvata, mutta nopeat syövät hitaat ja mitä näitä nyt oli?

Palatessamme kotinurkille, kuljimme muotikatu Via Condottin halki ikkunoissa kuolaten. Uskaltauduimme sisälle ainoastaan Burberrylle ja sielläkin posket häpeästä punoittaen jäykistelimme parimetristen mustapukujen seuratessa jokaista liikettämme. Meistä ei ilmeisesti huokunut Hollywoodin glamouria lainkaan ja saimme karkean rahvaan kohtelun.

Espanjalaiset portaat päivemmällä näyttää kutakuinkin tältä.

Tälläinen hurvittelupäivä tulisi jokaisella lomalla sisällyttää suunnitelmiin. Hauskaa oli ja löytöjä tehtiin, hyvää yötä!

5. päivä

Edessämme on päivä antiikin Roomassa. Tässä heti alkuun kullanarvoinen vinkki Colosseumiin aikoville. Rakennelmalla itsellään on huimat jonot, mutta suuntaapa Colosseumilta ohi oikealle ja kävele pieni matka Palatinus kukkulalle. Täältä voi ostaa yhteislipun Colosseumiin, Palatinus kukkulalle ja Forum Romanumille eli antiikin Rooman keskustaan. Näin voit kierrellä kohteita kaikessa rauhassa ja lopuksi mennä Colosseumiin jonojen ohi jälleen "VIP-linjaa" :) Kukkula ja antiikin keskusta ovat näkemisen arvoisia myös!

Palatinus kukkulan rauhassa.

Kukkula oli vaikutusvaltaisten sukujen asuinalue, asuikohan tässä joskus itse keisari?

Palatinukselta kulki reitti suoraan Forum Romanumille pitkin pyhää tietä - Via Sacraa. Täällä tuhansia vuosia vanhalla alueella mielikuvitus lähtee lentoon.

Fokaksen pylväs vuodelta 608 ja Septimus Severuksen kaari.

Jäännökset Vespaniuksen & Tituksen temppelistä.

Antiikkia, antiikkia..lähestyessämme uudelleen Colosseumia, saimme väistellä puolialastomia gladiaattori-asuihinsa laittautuneita hemmoja. He lupaavat kuvia kanssaan pientä korvausta vastaan..juu varokaahan näitä, saattaa hinta huomaamatta hiipiä pilviin ja sitten nousee äläkkä, kun ei rahaa löydykään tarpeeksi. Paikalla on myös luvallisesti rahaa ansaitsevia, jotka erottaa kenties hienommista asuista ja vaivannäöstä.

Colosseum on hiljalleen rapistuva antiikin ihme vuodelta 80. Jonot olivat iltapäivän puolellakin vielä huikeat, mutta me taas kävelimme omasta sisäänkäynnistä ohi jonottamatta lainkaan. Amfiteatterin sisusta on kärsinyt aikojen saatossa pahoin, mutta tilkalla mielikuvitusta, paikka tuntui heräävän henkiin. On käsittämätöntä, kuinka jopa 50 000 roomalaista hurrasi täällä silmittömälle väkivallalle - selkäpiitä karmivaa!

Ympäröivissä rakenteissa oli useita pienoismallein havainnollistettuja toimintoja, kuten eläinten nosto taisteluareenalle ja orjien säilytystiloja jne.  
Gladiaattori elokuva oli tietenkin katsottuna ennen lomaa ;)

6. päivä

Jälleen ajoissa liikkeellä. Pantheon - kaikkien jumalien temppeli on lähes tyhjillään aamutuimaan. 

Pantheonin edestä olisi saanut hevoskärryajelun edulliseen hintaan 150€/15min. Salli minun nauraa. Hyvä liksa kavereilla ja silti ei löydy rahaa ruokkia hevosiaan terveennäköisiksi? Ei kiitos tällaiselle turismille.

Olin lukenut vinkin paikallisten aamumarkkinoista Campo dei Fiorin torilla ja suuntasimme sinne etsimään aitoa roomalaista elämää.

Huhu piti osittain paikkaansa. Täältä löytyi hienoja tuoreita tuotteita vihanneksista mausteisiin ja oliiviöljyistä italialaisiin vuokaleipiin. Poikkeuksetta Roomassa kaikki vihannekset ja hedelmät ovat herkullisen tuoreita ja ilo silmille värikkyydellään. Torilta lähti hedelmiä matkaan ja pastaa kotiinvietäväksi. 

Kierrellessämme Rooman historiallista keskustaa löysimme myös Bartoluccin - mestarikäsityöläisen lelukaupan. Herra Bartolucci taiteilee leluja ja kelloja puusta ja tuotteet on suunnattu selkeästi pienille lapsille. Täältä lähti kuitenkin muistoksi puinen hevosavaimenperä tyttärelle :)

Väki lisääntynyt sitten aamuisen?

Palasimme vielä Piazza Navonalle katsomaan sen suihkulähteitä.

Fontana dei Fiumi - neljän joen suihkukaivo,  joka myös nähdään Enkelit ja demonit elokuvassa.

7. päivä

Seitsemäs päivä käynnistyi astetta jännittävämmällä metromatkalla. Halusimme nähdä hieman keskustan ulkopuolistakin elämää ja suuntasimme Trasteveren kaupunginosaan. Metro oli ikivanha, likainen ja spraykuvioin koristeltu. Vaunussamme olimme ainoat turistit eikä toisetkaan aivan alkuperäisiltä italialaisilta näyttäneet. 
Meinasimme joutua klassisen taskuvarkauden uhreiksi. Nuorehko pakolaisnainen tuli metroon jäljessämme ja työntäytyi samalle tolpalle kiinni pitämään. Hetkisen kuluttua matkatoverini alkaa ihmetellä, kun tuntuu, että joku koskettelee. Nainen oli laskenut huivinsa laukun päälle ja siellä alla räpläsi vetoketjua auki. Ei onneksi ehtinyt mitään viemään, vaikka kamera siellä ainoa arvokkaampi esine olisi ollut. Siinä samassa nainen katosi, eikä häntä nähty enää. Olo oli loukattu ja vähän hämmentynyt.

Minä olenkin vainoharhainen laukkuni pitelijä ja tuskin kukaan väkivaltaa käyttämättä pääsee omaisuuteeni käsiksi :) 

Trastevere oli hyvin erityyppinen alue. Ympäristö oli ränsistynyt ja täynnä graffitteja. Kaduilla oli kymmeniä rampoja, kerjääviä pakolaisia ja keskenään riiteleviä juopuneen oloisia miehiä. Näiden ensimmäisten satojen metrien jälkeen yleisilme kuitenkin muuttui hieman levollisemmaksi. 

Trasteveren sydämestä löytyy mm. Rooman ensimmäinen Neitsyt Marialle omistettu kirkko Santa Maria in trastevere 1100-luvulta. Halusimme kurkistaa kirkkoon ja siellä olikin tupa täynnä väkeä. Ajattelimme hetkeksi istahtaa kuuntelemaan papin puheita, kunnes kävimme kummastelemaan miksi kirkon käytävä on kukitettu ja ihmiset pukeutuneet hienosti..ja  syyhän selvisikin pian, kun käytävää alkoi musiikin tahdissa astella hääpari! Olimme vahingossa tulleet italialaisiin häihin :D Apua..emme kehdanneet sitten heti livistää ja aikamme seurattiin katolisia menoja sopivaa pakohetkeä odotellen.

Hääepisodin jälkeen kapusimme Gianicolo kukkulalle, joka ei kuitenkaan kuulu Rooman perustamisen seitsemään kukkulaan. Täältä oli kuitenkin hienot näkymät kaupungin ylle.

Suomen valtion omistama renessanssihuvila Villa Lante.

Trasteverestä löytyi ihana pieni leipomo La Renella, josta sai kaikkea herkkua maan ja taivaan väliltä, pizzaa, piiraita, leivoksia..paikan suosio on valtaisa ja tiskille tarvitaan jonotusnumerot. Paikka kuhisi väkeä tälläkin kertaa, mutta piiraspalat saatiin ostettua evääksi kotimatkalle. Aiomme metron sijaan kävellä takaisin keskustaan, mikä osoittautui hyväksi ideaksi.

Ylitimme matkalla Rooman läpi kulkevan Tiber-joen. Ponte Cestion silta vei meidät Isola Tiberina -saarelle ja edelleen kohti juutalaisten ghettoa. Tämä alue oli minusta erityisen mukava kävellä ympäriinsä. 

Roomasta löytyy yksi kovin kiistelty nähtävyys, jota kutsutaan tuttavallisesti kermakakuksi, kirjoituskoneeksi... Monumento a Vittorio Emanuele II:n muistomerkki Piazza Venezialla. Rakennelma poikkeaa muusta ympäristöstä koollaan, mutta etenkin häikäisevän valkoisella ulkoasullaan.

Muistomerkin päälle kannattaa kavuta, sieltä on komeat näkymät mm. Fori Imperial -kadulle, jonka päässä näkyy Colosseum ja sopivasti paikalle sattuessa voi todistaa vahdinvaihtoa, kuten meille kävi. Sisällä taas on maksuton kuningas Vittorio Emanuele II:een liittyvä museo.

8. päivä

Viimeinen täysi päivä starttaa tästä. Tänään lähdemme vain haahuilemaan ympäriinsä ja nautimme hurjan kauniista säästä. Aamun vasta kunnolla käynnistyessä kuljemme Via Margutta -kadun halki, joka on täynnä paikallisia taiteilijoita töineen. 

Seuraavaksi eksymme Piazza del Popolo -aukiolle, jota koristaa egyptiläinen obeliski ja vettäsyöksevät leijonat. Täällä istuskelimme pitkän tovin lämmössä sulaen. Taisi tulla loman lämpöisin päivä, suorastaan helle. Nautimme taitavien katumuusikoiden esityksistä ja olemme lomalla <3

Kuljemme kevyin askelin (jalat alkavat tottua jatkuvaan tarpomiseen)aina Pietarin kirkolle saakka. Matkan varrelta löysimme hervottoman kokoisen rakennuksen, Giustizian palatsin, jota ympäröi kymmenet palmut. Bongasimme hauskoja autoja, taloja ja ihmisiä. Ihmettelimme Pietarin aukiolta purkautuvaa väkijoukkoa ja fiilistelimme ihan tavallista Roomaa.

Arrivederzi Roma!